Tehtävä 4, Anne R.

Pesonen, Juha (2005). Tietämyksen jakaminen työorganisaatiossa. Laadullinen sisällönanalyysi tietämyksen jakamisesta ja sen lähikäsitteistä tutkimuskirjallisuudessa. Tampere: Pro Gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, Informaatiotutkimuksen laitos.

Osa 1:


a) Mikä on ko. tutkimuksessa käytetty metodi?

Laadullinen sisällönanalyysi.

-- Mihin kysymykseen ko. metodi voi vastata?

Laadullisen sisällönanalyysin aineistona käytetään tekstejä. Metodi kohdistuu siis kirjallisiin lähteisiin. Koska lähteinä on tekstejä, kyse on jo toteutuneista asioihin siten, kuin eri kirjoittajat niitä teksteillä ilmaisevat. Sisällönanalyysi kohdistuu siis käsitteisiin ja niiden merkityksiin, merkityssuhteisiin ja käsiteavaruuksiin.

Laadullinen sisällönanalyysi auttaa muodostamaan kokonaiskuvan siitä, miten kohteena oleva ilmiö on eri lähteissä ymmärretty ja miten ilmiötä sekä siihen liittyviä keskeisiä osia on selitetty. Kyse ei ole siis pelkästään kielitieteellinen tutkimus vaan tekstejä tutkimalla päästään myös hahmottamaan tutkittavaa ilmiötä sellaisena, kuin se tekstien kautta avautuu. Tällä tavalla voidaa, kuten Pesonenkin kuvailee (s. 5), luoda ymmärrystä kokonaisuudesta.

Sisällönanalyysin kohdalla on kuitenkin aina muistettava, että tulokset ovat suorassa suhteessa aineistoon, mistä seuraa aina myös rajoituksia siihen, millaisia jatkotulkintoja tuloksilla voidaan tehdä. Kohdeilmiön kokonaisuuden hahmottamisessa siis sisällönanalyysin tulokset ovat tulkitsijan ymmärryksen apuvälineitä. Metodi sinänsä ei johda suoraan ilmiön selittämiseen. Tätä rajoitusta Pesonen ei juurikaan pohtinut.

Tässä tutkimuksessa aineistona on tieteellisiä artikkeleita, monografioita ja konferenssipapereita, jotka käsittelevät tietämyksen hallintaa ja lähikäsitteitä. Aineistoa on haettu sekä painotuotteistaa että verkkolähteistä. Laadullisessa sisällönanalyysissa voidaan käyttää myös tutkijan kokoamaa aineistoa, kuten haastatteluita. Pesonen on käyttänyt pelkästään olemassa olevia valmiita tekstidokumentteja.

Laadullisen sisällönanalyysin keskeinen vaihe on tutkimusaineiston kokoaminen. Tutkimusongelma suuntaa aineiston kokoamista ja aineisto myös tarkentaa tutkimusongelmaa. Pesonen on sulkenut omassa tutkimuksessaan esimerkiksi aineiston ulkopuolelle muut kuin yksilöiden välistä tietämyksen jakamista käsittelevät dokumentit. Tutkijan tekemistä rajauksista onkin hyvä olla tietoinen, kun lukee laadullista sisällönanalyysiä.

Keskeisiä tutkittavia käsitteitä ovat tutkimuksessa käsitteet, jotka kiinnittyvät käsitteisiin tieto, sosiaalinen verkosto ja viestintä. Tieto eritellään tarkemmin osiin: eksplisiittinen ja tietoinen tietämys, sekä data ja informaatio. Tietämyksen hallintaan kuuluvia käsitteitä ovat tutkimuksessa määriteltyinä tietämyksen luominen ja innovointi, tietämyksen taltioiminen ja organisaation oppiminen.

- (mitä tietoa? Määriä, merkityksiä, olioita, tapahtumista, muutosta, pysyvyyttä, mitä?) (vrt. sivu 8 3.2. luennoissa)

Metodilla kirkastetaan aineiston valossa tiivistetysti käsitteitä, niiden merkityksiä, lähikäsitteitä ja näiden kaikkien välisiä suhteita. Tuloksena on kuvaus siitä, miten aineiston näkökulmasta tutkimuskohteena oleva ilmiö ymmärretään.

b) Mikä on tutkimuksen tiedonintressi ja tiedon laji?
- Miksi tietoa? (empiiristä, teoreettista, abstraktiota, konkretiaa?) Mitä tarkoitusta ja yleisöä varten? (vrt. sivut 6-7 luennoissa)

Tutkimuksen tiedonintressi on sekä abstraktio, käsitteeseen kohdistuva että konkreettinen. Pesonen määrittelee ensimmäisenä tutkimusongelmanaan (abstrakti tiedonintressi): Mitä tietämyksen jakamisella tarkoitetaan? ja toisena tutkimusongelmanaan (konkreettinen tiedonintressi): Kuinka informaatioalaln ammattilaiset voivat tukea tietämyksen jakamista työyhteisössä?

Osa 2:


em perusteella tiivistä tehtävä 2 arviointikriteeristöstä uusi 5 kohdan arviointikriteeristö "Interaktiivisen median gradun metodologisen osaamisen arviointimenetelmä"


  1. aiheeseen perehtymisen pohjalta muotoiltu, oivaltavasti rajattu ja kohdennettu tutkimuskysymys
  2. tutkimusongelman ja aineiston osuminen interaktiivisen median tutkimusalaan
  3. tutkimusongelman näkökulmasta valittu metodi
  4. metodologiaan perehtyminen ja metodivalinan perusteltavuus
  5. tutkimusprosessin kuvaus ja johdonmukainen toteutusprosessi, jossa valittua metodia käytetään oikein, tunnnetun ja tunnustetun käytänteen mukaan