Tehtävä 5, Anne R.

Vilminko-Heikkinen, Riikka (2009). Wikin käyttö hiljaisen tiedon jakamisessa. Tapaustutkimus Tampereen kaupungin konsernihallinnossa.

Pro Gradu -työn tutkimusmetodin arviointi tarkistuslistan avulla.

- otsikko kuvaa tutkimuksen aihetta siten että yhdestä lauseesta saa selville mistä on kyse
toteutuu
- johdanto johtaa lyhyesti ja ytimekkäästi tutkimuksen kulkuun ja tuloksiin
johdanto oli hiukan ylimalkainen, ehkä kaipasin tarkempaa problematisointia, johdannossa viitataan aihepiirin tutkimuksessa pro gradu -työhön ja lisensisaattityöhön, olisi ollut myös väitöskirjoja ja muita relevantteja tieteellisiä lähteitä, onko gradu sopivaa lähdeaineistoa?
- tutkimuskysymys on asetettu täsmällisesti ja ymmärrettävästi ja niin, että siihen voi vastata
perustelut tutkimuksenasettelussa jäävät suppeaksi, sinällään kysymyksenasettelu on ymmärrettävä. Menetelmävalintaa voisi pohtia paljon laajemmin tutkimuskysymyksen kanssa, kuten millaista tietoa haetaan ja saadaan ja miksi juuri käytetty menetelmä
- tutkimuskysymys ja metodi on liitetty tunnettuun metodologiseen viitekehykseen
metodi on runsaasti käytetty, tutkimusongelmissa puhutaan asenteiden tutkimisesta, mutta metodin esittelyssä ei käsitellä ollenkaan Likkert-asteikon muodostamista, sen vaiheita, tällä kuvauksella toinen tutkija ei pystyisi toistamaan tutkimusta, tutkija tutkii hiljaista tietoa, mutta jättää itse eksplikoimatta omaa toimintaansa
- aineiston valinta, keruu ja analyysimenetelmän valinta ovat hyvin perusteltuja (ja aineiston keruu moitteettomasti toteutettu)

- on perusteltu, miksi käytetään ao. metodia ja miksi se sopii juuri ko. tutkimuskysymyksen selvittämiseen. (eli tarkista aineiston sopivuus tutkimuskysymykseen ja metodologiseen viitekehykseen)

- analyysiprosessi on läpinäkyvä (eli että on kirjattu auki, kuinka tulokset on johdettu tutkimusaineistosta).

- tulokset on esitetty selkeästi ja että löytyy vastaus tutkimuskysymykseen

- tuloksia on arvioitu suhteessa laajempaan viitekehykseen (mm. tulosten yleistettävyyden arviointi).

- tutkimusasetelman selityskyvyn vahvuuksia ja heikkouksia on reflektoitu ja ne on esitetty (mihin kysymyksiin tutkimusasetelma pystyy vastaamaan, mihin taas ei); tutkimuksessa on kriittinen suhde tuloksiin ja tutkimuksen heikkouksia on pohdittu

- on esitetty tärkeimmät jatkotutkimuskysymykset

- lähdeluettelo antaa kuvan siitä, kuinka tutkimus on ankkuroitu tiedemaailmaan, on käytetty ajankohtaisia ja merkityksellisiä lähteitä laaja-alaisesti
Urpo Saralaa ole lähdekirjallisuudessa, Otalan ja Pöystin teos tieteellinen lähde? menetelmäkirjallisuutta vähänlaisesti
- jos ko. menetelmä vaatii, niin aineisto/aineistoa tai keruumenetelmän välineitä on julkistettu

- käsitteet on selitetty ja niitä käytetään systemaattisesti.

- käytetty kieli on asiallista ja selkeää kieli, käsitteiden käyttö läpi tekstin samanlaista, lähdeviitteet on merkitty yhteneväisesti ja säännönmukaisesti