TIMO:
- otsikointi, etusivu, lähteiden merkintä, riittävä määrä lähteitä, lähteiden tuoreus
- tiivistelmä: idea, ei sisällysluettelo
- sisällysluettelo: rakenne ja rakenteen tasapaino: ovatko esim. pääluvut kutakuinkin yhtä pitkiä
- tieteellinen kirjoitustyyli, loogisuus, passiivi-muoto, väitteet & toteamiset (ei empimiset)
- tavutus, lauseenvastikkeet, kuin-sana, käännös (alkuperäisten termien mainitseminen)
- viittaukset yhdenmukaiset ja luettavuudeltaan selkeä
- kappaleen rakenne: alkuun tärkein informaation, jota tarkennetaan jatkossa
- käsitteiden määrittely sopivalla tasolla
- aineiston ja koejärjestelyn läpikäyminen kattavasti, aineiston vahvuudet ja heikkoudet ilmituotuina
- tulosten läpikäyminen metodin antamia mahdollisuuksia seuraten
- aiheen omaperäisyys
- yhteenveto: omat havainnot ja päätelmät, oman tekemisen kriittinen arviointi
- jatkotutkimuskysymykset
- vastaus tutkimuskysymyksiin, jos ei pysty vastaamaan, miksi ei?

O-P
- kirjoituksen oikeellisuus ja selkeys
- kokonaisuuden rakenteellinen yhdenmukaisuus, lähdeviitteiden merkitseminen
- käytetyn tutkimusmenetelmän tarkoituksenmukaisuus ja virheetön hallinta
- lähdemateriaalin soveltuvuus ja kriittinen tarkastelu
- tulosten selkeys, omien havaintojen perusteltavuus
- sisällön rakenteellinen johdonmukaisuus
- tiivistelmän ja yhteenvedon kattavuus suhteessa sisältöön, "olennaisuus"

ANNE:

  1. aihealueen riittävä rajaus: kohdentuu mielekkääseen ongelmaan, ei tarvitse välttämättä olla suosikkiaiheita ja samaa, mitä muut juuri nyt tutkivat, kysymyksenasettelu mielenkiintoinen ja oivaltava, ei tutkita ilmeistä asiaa
  2. lähteiden kattavuus, tuoreus: klassikot mukana, ajankohtaiset julkaisut, julkaisusarjat, lähitieteiden julkaisut, kohtuus lähteissä
  3. perehtyneisyys: aihepiirin tuntemus, malttaa tutustua, jos aihepiiri kovin tuttu, etäännyttäminen ja välimatkan ottaminen, liian lähellä olemisesta johtuvat sokeat pisteet
  4. käsitteiden määrittely, sitominen aiempaan, relevanttiin tutkimuskirjallisuuteen: jäsentäminen kaavioina, taulukoina, toimintajärjestelmäkuvauksina tms. joilla kohteen hahmottaminen suhteessa aiempaan tutkimuskirjallisuuteen onnistuu
  5. tutkimusmenetelmän valinnan perusteltavuus: kohde ja tutkimusongelma yhdessä määrittelevät käytetyt metodit, voidaan yhdistää useampaa menetelmää ja jos näin tehdään, perustelut, tilastollisessa tutkimuksessa hyvin tarkasti tutkimuskysymyksen operationalisointi, tutkijan tiedettävä, mitä haluaa tietää, numeroita voi pyöritellä vaikka miten
  6. aineiston käsittely tunnetun ja tunnustetun metodin mukaan: tieteenfilosofian perustuntemus, ettei sulata yhteen eri teoriaperheistä, eri arvopohjalta nousevia metodeja, selkeys, mieluummin vähemmän kuin sillisalaattina vähän sitä sun tätä
  7. riittävä ja luotettava aineisto, systemaattisuus, triangulaatio, saturaatio: metodiin perehtyminen, koetutkimukset tarpeen mukaan, menetelmän kriittinen tarkastelu (reliabiliteetti, validiteetti), kommentaattoreiden kuuntelu, tieteellinen keskustelu keskeneräisen työn kanssa, tutkimuspäiväkirjan pitäminen
  8. tulokset selkeästi esille, kuvattu tutkimusprosessi, kriittinen suhde tuloksiin, heikkouksien omatoiminen pohtiminen: tutkijan nöyryys, tieteellisten menetelmien rajoitteiden ja mahdollisuuksien ymmärtäminen
  9. teorian ja käytännön välinen suhde, pohdinta, analyysi, kyky peilata, kyky soveltaa, kehystäminen: pintatasolta syvemmälle, tulosten avaaminen, merkityksen kuvaaminen, problematisointi, konkretisointi ja tulosten rajoitusten näkeminen, miten laajalle voidaan soveltaa, millä reunaehdoilla
  10. lähdeviitteiden yhtenevä ja säännönmukainen merkitsemiskäytäntö: tieteellisen kirjoittamisen perusteet hallussa


TITI

1. tutkimuksen tavoitteiden selkeys ja selkeä fokusointi:
Selkeä kysymys siitä mitä haluaa selvittää. Ei liian laaja, riittävän suppea.

2. käsitteiden määrittely, sitominen aiempaan, relevanttiin tutkimuskirjallisuuteen
Käytetyt ja käytettävät käsitteet selvitetty tiivisti ja selkeästi. Samoin selvitetään käsitteiden alkuperäiset lähteet ja määritelmien kehittäjät. Miten liittyvät tähän tutkimukseen. lähteet tieteellisiä lähteitä.

3. valittujen menetelmien sopivuus tutkimusongelmaan, ongelma määrittää menetelmät
Ei siis niin, että ensin valitaan menetelmä ja sitten ongelma
Perustellaan miksi käytetään ao. metodia ja miksi sopii juuri tämä selvittämiseen.
Metodi toistettavissa
4. riittävä ja luotettava aineisto, systemaattisuus, triangulaatio, saturaatio
Aineistoa riittävästi, jotta tulokset ovat luotettavia, merkittäviä ja yleistettävissä
Aineistoa käsitellään eri näkökulmista.
5. Tulokset selkeästi esille, kuvattu tutkimusprosessi, kriittinen suhde tuloksiin, heikkouksien omatoiminen pohtiminen.
- Toistettavissa. Selvitetään mitä tuloksia on saatu ja miten. Tulokset esitetään ja pohdintaa mitä heikkouksia on aineistossa ja tuloksissa. Olisiko asian tehdä toisin. Mitä muita näkökulmia voisi olla. Olisiko tulos jostakin toisesta näkökulmasta toisenlainen.

6 tutkimuskysymyksiin vastaaminen, avoimiksi jääneiden kysymysten (jatkotutkimusaiheiden) esittäminen
vastataan alkuperäiseen tutkimuskysymykseen.
Ei keksitä uusia kysymyksiä. Pysytään rajatulla alueella.

7 teorian ja käytännön välinen suhde, pohdinta, analyysi, kyky peilata, kyky soveltaa, kehystäminen

-8 lähdeviitteet asialliset, viittaukset tehty systemaattisesti samalla metodilla
lähdeviitteet koko tekstissä samalla lailla
kaikki lähdeviitteet merkitty
lainaukset erotettu (esim:sana , lause, kappale) selkeästi
9 asiallisesti esitetty ja selkeä kieli, käsitteiden käyttö selkeää ja läpi tekstin samanlaista
- pilkut ja pisteet oikeilla paikoillaan.
- ei kirjoitusvirheitä
- asiallista tutkimukseen sopivaa kieltä
- jouhevaa tekstiä, käsitteet yhtenevät

Maria:

1. Lähdeluettelo – Antaa kuvan siitä, kuinka tutkimus on ankkuroitu tiedemaailmaan, kuinka ajankohtaisia ja merkityksellisiä lähteinä käytetyt teokset ja tutkimukset ovat ja kuinka laaja-alaisesti aiheeseen on perehdytty.
2. Johdanto – Johdannosta tulisi käydä ilmi perustelu sille, minkä vuoksi valittu tutkimusaihe on tärkeä ja ajankohtainen.
3. Tiivistelmä – Tiivistelmästä selviävät tutkimuksen tuottamat tulokset pääpiirteittäin, sen avulla voi arvioida, onko tutkimus tuottanut uutta ymmärrystä kohteena olevaan ilmiöön.
4. Sisällysluettelo – Tulisi antaa lukijalle vilkaisulla selkeän kuvan tekstin rakentumisen logiikasta.
5. Tekstin tieteellisen asun arvioimiseen tutkielman ulkoasun selaaminen: Teksti rakenteeltaan tieteellisen kirjoittamisen konventioita noudattava: rakenne (otsikkosivu, sisällysluettelo/(tiivistelmä), johdanto, teoria, analyysi, tulokset, pohdinta, yhteenveto). Katsotaan että käytetyt käsitteet on määritelty, tekstissä käytetään valitun teoreettisen viitekehyksen käsitteistöä systemaattisesti, viittaukset tehty systemaattisesti samalla tavalla, teksti on linkitetty aiempaan teoriaan.
6. Tulosten arvioinnissa tulee olla pohdintaa siitä, missä määrin tuloksia on mahdollista yleistää.
7. Läpinäkyvyyttä tekstissä lisää se, että tutkielma sisältää aineistokatkelmia ja tekstiosuudessa on selkeästi osoitettu minkä vuoksi tutkija on ko. aineistokatkelmasta päätynyt tiettyihin päätelmiin.
8. Tutkielman tulee sisältää eettisen pohdinnan, jossa on mainittu mahdolliset yksityisyydensuojaan liittyvät varotoimet (erit. IA-mediassa tärkeää pohtia ja mainita, koska mm. Internet –aineistojen kokoamisessa tulevat usein eteen).
9. Syntyneet jatkokysymykset – Osoittavat myös tutkimuksen merkityksen.