Matilainen, Sanna (2010) Olemassaolon viestejä – Facebook välineenä ja 2000 -luvun ajankuvana. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. (**http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/61635/gradu2010matilainen.pdf?sequence=1**)
Tutkielma oli mielenkiintoinen arvioitava, sillä se on välineteoreettinen tutkimus verkkoyhteisö Facebookin ominaisuuksista.
(Kuinka teoreettisen tutkielman metodologista osaamista on mahdollista arvioida?)
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen viestintäympäristö Facebook on, ja millä tavoin sitä voidaan pitää 2000-luvun ajankuvana. Aineistona toimii pääasiassa Facebook.com -sivusto.

Hieman välineteoriasta:

(väline)teorian keskiössä on ajatus välineistä teknologisesti erilaisina ympäristöinä. Tunnetuimmat välineteoreetikot ovat Marshall McLuhan, Harold Innis ja Joshua Meyrowitz, jotka kaikki ovat esittäneet mediavälitteisten vuorovaikutusympäristöjen vaikuttavan yhteiskuntaorganisaatioon ja ajatteluun.” (Matilainen 2010)

Välineiden ominaisuuksia voi tarkastella aivan yleisesti, niiden käyttötarkoituksesta, käyttämisen tekniikasta, tuottamisen tekniikasta ja olemuksesta (aineellinen/aineeton) riippumatta. Tällaista välineiden yleisten ominaisuuksien tarkastelua kutsutaan yleiseksi välineteoriaksi (Ahlman 1920) tai hyödyketeoriaksi” (Wikipedia)


a) Metodina teoreettisessa tutkielmassa on välineteorian ohjaama teknologian ominaisuuksien erittely. (Voisiko lähestymistapaa kutsua eräänlaiseksi teknologian sisällönanalyysiksi?)

Menetelmän avulla on voitu tuottaa faktatietoa Facebookin sisältämistä ominaisuuksista viestintäympäristönä: toiminnan mahdollisuuksista ja rajoitteista, joita verkkoyhteisö käyttäjilleen tarjoaa.

b) Tietokäsitys tutkielmassa on idealistinen, se tähtää teoreettiseen kiteytykseen tutkimuskohteesta. Tutkimuksen tiedonintressi n voi ajatella olevan teoreettinen, sillä sen perustana on ilmiön selittäminen joka pyrkii saavuttamaan kohteena olevasta ilmiöstä systemaattisen ja kokonaisvaltaisen kuvauksen.
2.
"Interaktiivisen median gradun metodologisen osaamisen arviointimenetelmä"
Tarkista että….
1. Aineistonkeruu ja analyysimenetelmän valinta ovat hyvin perusteltuja.
2. Käsitteet on selitetty ja niitä käytetään systemaattisesti.
3. Analyysiprosessi on läpinäkyvä (on kirjattu auki se, kuinka tulokset on johdettu tutkimusaineistosta).
4. Tuloksia on arvioitu suhteessa laajempaan viitekehykseen (mm. yleistettävyyden arviointi).
5. Tutkimusasetelman selityskyvyn vahvuuksia ja heikkouksia on reflektoitu ja kirjoittaja tiedostaa ne (mihin kysymyksiin tutkimusasetelma pystyy vastaamaan, mihin taas ei).