Marian vastaus 5

Pro gradu -tutkielman arviointi arviointikriteeristön avulla. Valittu tutkielma:
Nimeke: Nuorten aikuisten verkkoyhteisöpalvelujen mobiilikäyttö
Tekijä: Rekola, Pauli (Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos, puheviestintä) 2011
Linkki: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/26560/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201102151776.pdf?sequence=1

Pro gradu tutkielman esittely lyhyesti:

Tutkielman abstraktissa kerrotaan, että tutkielma kuvaa suomalaisten nuorten aikuisten verkkoyhteisöjen mobiilia käyttöä ja tarkastelee sitä, millaisia tekijöitä käytön taustalla on.


Tarkista että….


- otsikko kuvaa tutkimuksen aihetta siten että yhdestä lauseesta saa selville mistä on kyse
Otsikko sisältää ainoastaan pääotsikon. Lukemalla pelkän otsikon ei saa kovin tarkkaa kuvaa siitä, mistä näkökulmasta nuorten aikuisten mobiilipalveluiden käyttöä tutkimuksessa lähestytään. Mielestäni otsikko olisi mielellään voinut sisältää vaikka alaotsikon, jossa on tarkennettu halutaanko tutkielmassa kuvailla esimerkiksi juuri käytön yleisyyttä; tai ehkäpä käyttötilanteita; tai käytön suosittuja verkkoyhteisöpalveluita; tai käyttötapoja… jne.…


- johdanto johtaa lyhyesti ja ytimekkäästi tutkimuksen kulkuun ja tuloksiin
Johdantokappale on aloitettu mukavasti ja mukaansatempaavasti lainaamalla matkapuhelinoperaattori Elisan mainoslausetta 200-luvun alkupuolelta(”Haluan olla kaikkialla, kaikkien kanssa, kaiken aikaa, nyt ja aina”). Tämän jälkeen käsitellään matkapuhelinoperaattoreiden tavoitetta ”tuoda ihmisiä yhteen”, minkä jälkeen keskustelu siirtyy verkkoyhteisöpalveluiden vastaavanlaiseen tavoitteeseen ja esitellään hieman tilastoja Suomessa suosituista verkkoyhteisöpalveluista. Tämän jälkeen ensimmäisen sivun lopulla esitellään tutkimuksen tavoite, jota olisin toivonut esitellyksi jo ensimmäisessä tekstikappaleessa jolloin lukijana olisi ollut helpompaa sijoitella alkuosan sanomaa tutkimuskontekstiin.
Tekstissä mainitaan kuinka tutkielmassa keskitytään erityisesti Facebookin mobiiliin käyttöön siitä syystä, että se on suosituin mobiilisti käytetty verkkoyhteisöpalvelu; tälle väitteelle ei kuitenkaan esitetä referenssiä.
Tutkielman rakenne ja sisältö käydään johdannossa hyvin läpi: johdannon lopussa on kerrottu kuinka tutkielma etenee ja mitä tulema pitää kussakin kappaleessa.


- tutkimuskysymys on asetettu täsmällisesti ja ymmärrettävästi ja niin, että siihen voi vastata
Varsinaisia tutkimuskysymyksiä on kaksi, joista ensimmäiselle on asetettu viisi tarkentavaa kysymystä.
1) Kuinka suomalaiset nuoret käyttävät verkkoyhteisöpalveluja mobiilisti?
1.1 Kuinka paljon verkkoyhteisöpalveluja käytetään mobiilisti suhteessa
verkkoyhteisöpalvelujen yleiseen käyttöön?
1.2 Kuinka usein verkkoyhteisöpalveluihin tuotetaan sisältöä mobiilisti?
1.3 Mitkä käyttötavat ovat suosituimpia verkkoyhteisöpalvelujen mobiilissa
käytössä?
1.4 Missä verkkoyhteisöpalveluja mobiilisti käytetään?
1.5 Kenelle viestit suunnataan verkkoyhteisöpalvelujen mobiilissa käytössä?
2) Millaisia tekijöitä käytön taustalla on?



- tutkimuskysymys ja metodi on liitetty tunnettuun metodologiseen viitekehykseen
Lähestymistavaksi tutkimukselle on määritelty käyttötarkoitustutkimus, jonka tarkoituksena on perinteisesti pyrkiä selittämään tai ymmärtämään joukkoviestinnän käyttöä ja sanomien merkityksiä vastaanottajalle. Käyttötarkoitustutkimuksella pyritään myös identifioimaan ”funktioita tai seurauksia, joita syntyy tarpeista, motiiveista ja käyttäytymisestä”.
Tutkimuskysymys nro. 2 on tutkielmassa hyvin linkitetty käyttötarkoitustutkimukseen, koska on perusteltu, kuinka käyttötarkoitustutkimus on tiettyyn teknologiaan liittyvien tarpeiden ja motiivien kartoitusta.
Käyttötarkoitustutkimus on perusteellisesti määritelty ja avattu tutkielmassa. Käyttötarkoitustutkimus tämän tutkielman kontekstissa siis tarkoittaa sitä, että kysytään käyttäjiltä ja raportoidaan vastaukset, jolloin metodologinen viitekehys jäi tutkielmassa hieman hataraksi (olemattomaksi?).



- aineiston valinta, keruu ja analyysimenetelmän valinta ovat hyvin perusteltuja (ja aineiston keruu moitteettomasti toteutettu)
Kyseessä on survey –tutkimus. Aineisto on kerätty verkkokyselylomakkeella, joka asetettiin Jyväskylän yliopiston Korppi –portaaliin. Tutkielmassa on yksityiskohtaisesti käyty läpi kyselylomakkeen lopulliseen versioon saattamisen vaiheita.
Otantamenetelmänä on käytetty verkko-otantaa: Internetin käyttäjät vastaavat kyselyn leviämisestä ja kyselyyn vastaamisesta. Otantamenetelmän valinta oli tutkielmassa hyvin perusteltu: halpa, nopea, mahdollista tavoittaa suuri joukko käyttäjiä. Kyselyä mainostettiin useilla eri foorumeiden keskustelupalstoilla, sähköpostikutsuina, verkkoyhteisöpalveluiden sivustoilla.
Kyselylomakkeella kerättyä aineistoa on ennen analysointia karsittu rajaamalla analyysin ulkopuolelle osa vastauksista siten, että analyysissä käsitellään vain niiden vastaajien datat, jotka ovat vastanneet käyttävänsä verkkopalveluita mobiilisti.
Lopullisen otoksen rajaamisen periaatteet on hyvin perusteltu, lopulta aineistoksi valikoituivat 19-29 vuotiaat, koska
a)he ikänsä puolesta vastaavat ”nuoria aikuisia”
b) heidän ikäluokkansa olivat vastauksissa hyvin edustettuina ja kirjoittaja on katsonut heidän vastaustensa edustavan hyvin ikäluokkaansa.
(lopullinen analysoitava otoskoko: 154)
Data analysoitiin SPSS –ohjelmalla. Analyysimenetelmänä oli aineiston erittely erilaisten tilastollisten tunnuslukujen avulla (frekvenssit, sijainti- ja hajontaluvut).
Aineiston valinta, keruu ja analyysimenetelmä ovat hyvin perusteltuja tutkielmassa. Avointen kysymysten puute ja avointen vastausvaihtoehtojen puute lomakkeessa oli mielestäni miinusta.



- on perusteltu, miksi käytetään ao. metodia ja miksi se sopii juuri ko. tutkimuskysymyksen selvittämiseen. (eli tarkista aineiston sopivuus tutkimuskysymykseen ja metodologiseen viitekehykseen)
Aineisto kerätty kyselylomakkeella, jossa kysyttiin
1) Kuinka usein vastaajat käyttävät verkkopalveluja mobiilisti
2) kuinka paljon aikaa vastaajat käyttävät verkkoyhteisöpalvelujen aktiiviseen
mobiiliin käyttöön viikossa 3) Kuinka paljon verkkoyhteisöpalveluihin käytetään aikaa päivässä
4) kuinka usein vastaajat tuottivat verkkoyhteisöpalveluihin mobiilisti sisältöä viikossa
5) mitä käyttäjät yleensä tekevät, kun he käyttävät verkkoyhteisöpalveluja
mobiilisti
6) kuinka usein he käyttävät verkkoyhteisöpalveluja mobiilisti missäkin paikassa
….
& kysymyksiä käytön syistä jne…
Ei avoimia kysymyksiä, vastaajat voivat valita valmiista vastausvaihtoehdoista eniten omaa käyttöään kuvaavan.


- analyysiprosessi on läpinäkyvä (eli että on kirjattu auki, kuinka tulokset on johdettu tutkimusaineistosta).
Tältä osalta tutkielma on moitteeton. Tutkielmassa on syötetty vastaajilta saatu data tilasto-ohjelmaan, jonka jälkeen vastauksista on laskettu frekvenssejä ja kirjoitettu auki, kuinka paljon mitäkin toimintaa esiintyy.


- tulokset on esitetty selkeästi ja että löytyy vastaus tutkimuskysymykseen
Tulokset vastaavat kuhunkin esitettyyn tutkimuskysymykseen. Kyselylomake itsessään oli muotoiltu tavalla, joka tuottaa jokaiseen tutkimuskysymykseen vastauksen.


- tuloksia on arvioitu suhteessa laajempaan viitekehykseen (mm. tulosten yleistettävyyden arviointi).
Yleistettävyyden arviointi jää tutkielmassa suppeaksi. Rajoittuu pohdintaan aineiston rajausvaiheessa. Lopuksi tuloksia on tarkasteltu suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkielmassa on erillinen lukunsa, jonka otsikkona on tutkimustulosten validiteetti, mutta itse luku sisältää lähestulkoon ainoastaan teoriaa koskien validiteettia ja kyselylomaketutkimusta, reflektointi omaan tutkielmaan hyvin hataraa, olisin kaivannut sitä enemmän. Tämä on kuitattu maininnalla siitä kuinka verkko-otannan avulla ei voi tehdä yleistyksiä koko kohdepopulaatiosta.


- tutkimusasetelman selityskyvyn vahvuuksia ja heikkouksia on reflektoitu ja ne on esitetty
Kirjoittaja on lopuksi ottanut kantaa siihen, mitä etuja kvantitatiivinen tutkimusasetelma tarjoaa suhteessa kvalitatiiviseen. Tutkielmassa on lopuksi myös kiitettävästi tuotu esiin analyysin kannalta ongelmallisia kohtia: mm. aikaisemman tutkimuksen vähäisyys, yleistämisen mahdottomuus. Kirjoittaja on myös pohtinut reabiliteettia, joka on perusteltu mm. Crohnbachin alfalla; ja on reflektoinut erilaisia mittauksen virhelähteitä.


- on esitetty tärkeimmät jatkotutkimuskysymykset
On esitetty tutkielmassa, mutta niitä on siroteltu tekstissä sinne tänne.


- lähdeluettelo antaa kuvan siitä, kuinka tutkimus on ankkuroitu tiedemaailmaan, on käytetty ajankohtaisia ja merkityksellisiä lähteitä laaja-alaisesti
Laaja lähdeluettelo, olisin kaivannut jotain ”klassikkoa”, sitomista tiedemaailmaan teoreettisesti.


- jos ko. menetelmä vaatii, niin aineisto/aineistoa tai keruumenetelmän välineitä on julkistettu
Tutkielmaan liittyvä kyselylomake on tutkielman liitteissä luettavissa.


Kaiken kaikkiaan, tarkista että...



- käsitteet on selitetty ja niitä käytetään systemaattisesti.
Tutkielmassa käsitteiden määrittely oli pääosin erittäin hyvä ja perusteellista (sosiaalinen media, yhteisöllinen media, Web 2.0… käyttötarkoitustutkimus…). Muutamassa kohdassa käytettiin lainausmerkkejä käytetyn sanan ympärillä, mikä olisi tullut luettavuuden, ymmärrettävyyden ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden mukaan korvata yleisellä termillä ja sen selityksellä.


- käytetty kieli on asiallista ja selkeää kieli, käsitteiden käyttö läpi tekstin samanlaista, lähdeviitteet on merkitty yhteneväisesti ja säännönmukaisesti
Viittaukset on pääosin tekstissä systemaattisesti ja siististi, ohjeiden mukaan tehty. Muutamassa kohdassa on esitetty ilmiötä koskeva väite, jolle ei ole kuitenkaan esitetty referenssiä (mm. toteamus siitä, että Facebook on suosituin mobiilisti käytettävä yhteisömedia). Lähdeluettelossa muutama Facebookiin viittaava merkintä jäi minulle arvoitukseksi.
Käytetty kieli voisi olla selkeämpää ja kaikilta osin kieliasu ei noudata tieteellisen kirjoittamisen periaatteita: mm. lainausmerkkien käyttö. Teksti sisälsi paljon toistoja.