Tero Huttunen, th88080
Tehtävä 3:
Tehtävän kysymysten kohteena on danah boydin tutkimus __Why Youth (Heart) Social Network Sites: The Role of Networked Publics in Teenage Social Life,__
a) Tutkimuksessa käytetty metodi on etnografia, jota on täydennetty haastatteluilla. Tutkija tarkentaa että käytäntö sanan etnografia alla käsittää tämän tutkimuksen kohdalla osallistujien observointia sekä oleskelulla tutkittavassa tilassa. Tutkija käyttää oleskelusta omintakeista termiä ”deep hanging out”. Oleskelun ja havainnoinnin lisäksi tutkija on analysoinut tutkittavien profiileja, blogeja ja kommentointia.
Tutkimus on keskittynyt pääsääntöisesti MySpace.com sivustoon, tosin tutkijalla on myös aiempi kahden vuoden etnografinen tutkimus MySpacea edeltävästä The Friendster-sivustosta.
Tutkimuksen kohteena ovat pääsääntöisesti 14-18-vuotiaat Yhdysvaltalaiset nuoret, joiden yhdistävinä tekijöinä on kohteena olevan sivuston käyttö, ikäryhmä sekä kotimaa. Tutkimuskohteet edustavat tasapuolisesti kyseisen ikäryhmän rakennetta sosio-ekonomisen, etnisen tausta, sukupuolen osalta. Kohteet eivät edusta vain koulussa käyviä nuoria, vaan tutkimuskohteissa on eri tasoisissa kouluissa olevia nuoria, kouluttamattomia sekä töissäkäyviä nuoria. Otoksen kokoa, analysoitujen profiilien, blogien tai kommentointien määrää ei tutkimuksessa tehdystä artikkelissa tuoda esille.
Vaikka tutkimus keskittyy MySpaceen, se tuo yleishyödyllistä tietoa sosiaalisen median käyttäjien motiiveista, millaisena käyttäjän profiili näyttäytyy sen luojalle itselleen ja profiilin yleisölle, miten ja miksi profiili luodaan ja mitä merkityksiä profiili ja sen kautta tehty viestintä aikaan saa.
Siksi tutkimuksen nimi kuvaa paremmin tutkimuksen tuloksia sanomalla miksi nuoret pitävät/rakastavat sosiaalisen median sivustoja kuin että miksi nuoret rakastava MySpacea.
Tutkimus avaa sosiaalisen median rakennetta ja rakenteiden osien suhdetta toisiinsa ja niiden vaikutusta käyttäjien välisessä kommunikaatiossa. Rakenteiden analyysi on parhaimmillaan siirrettävissä suoraan toisiin, muissa maissa toimiviin vastaaviin sivustoihin, soveltaen esimerkiksi tulkitsemaan Facebookin rakennetta. Suomessa tutkimuksen tulokset ovat sosiaalisen median sivuston rakennetta ruotivan osion osalta suoraan siirrettävissä esimerkiksi edesmenneeseen IRC-Galleriaan. Pidemmällä aikavälillä tutkimus luo hyvän kuvan menneisiin suosittuihin sosiaalisen medioiden yhteisöihin ja niiden toimintaan ja auttaa mahdollisessa sosiaalisen median historian kirjoituksessa.
Etnografia sinänsä käsitetään kulttuuria sisältäpäin lähestyväksi tutkimukseksi, joka on enemmänkin tutkimuksen tyyli kuin tietty tutkimusmenetelmä. Usein etnograafista tutkimusta yhdistää tutkimuksen kohteen parissa tehtävää, tietyn ajan kestävää, kenttätyötä. Tämän periodin tarkoituksena on tietoisesti tutustua kohteeseen, havainnoida sekä oppia kohteesta. Tutkijan, etnograafin, tehtävänä on tulkita tutkimuskohteen ja -tuloksen välistä suhdetta. Etnografian perusteet ovat lähtöisin antropologiasta, joissa pyrittiin tutustumaan erilaisiin kulttuureihin.
Etnograafista tutkimusta ei pidetä täysin puolueettomana tutkijan suuren roolin vuoksi. Havainnoiminen on tietyllä tapaa aina tulkitsemista ja objektiivisuus tässä palaa usein tutkimuseettiseen keskusteluun.
Interaktiivisen median osalta on käyty keskustelua nimillä media etnografia, digitaalinen etnografia, online etnografia, uuden median etnografia ja jopa netnography. Perinteistä antropologiaan on kuvailtu mm. sanoin ” They have an culture out there and your job is to come back and tell us what it is”. Median ja verkottuneisuuden lisääntyminen ja välimatkojen väheneminen on tuonut sen ”paikan” tai kulttuurin lähelle, jopa siten että etnografian tutkimuskohteet eivät ole enää “siellä” vaan ne ovat täällä ja tutkija itse todennäköisesti kuuluu jollain tavoin tai kokonaan osana tutkittavien joukkoon. Toinen media etnografian luonne on nopea muutoksen tahti tai jopa niin ettei mitään pysyvää oikeastaan ole vaan kaikki tutkimuskohteet ovat muutoksessa. Tämä tarkoittaa myös sitä että tutkijan on ehkä vaikeampi pysyä paikallaan tutkijan roolissa vaan hän muuttuu ja kulkee tutkimuskohteen muutoksen mukana. Pahimmillaan se voi tarkoittaa että tutkimuksen alussa ollut tutkimusasetelma ei ole enää validi tutkimuksen päättyessä. Lisäksi on spekuloitu sitä, pystyykö tutkija havainnoimaan enää niiden aistien kautta, joita hänellä on luontaisesti käytössä vai pitäisikö median tutkijan käyttää tutkimusmenetelminä kohteena olevan maailman luomia työkaluja kuten verkottunutta sosiaalisuutta kartoittavia botteja. Näiden havaintojen vuoksi on jopa puhuttu tulisiko etnografia pudottaa pois mediatutkimuksesta vai tulisiko sen luonteen muutos tunnustaa jollain tapaa yleisesti ja siten saada uusia tutkimusmetodeja käyttöön yleisesti tutkimuskentälle.
b) boyd lähestyy aihetta ajankuvan muutoksen kautta. Alun introssa hän kuvaa muutosta joka vuoden 2005 aikana tapahtui Yhdysvalloissa. MySpace nousi suureksi puheenaiheeksi niin kansalaisten, median, koulutuslaitosten ja muiden viranomaisten keskuudessa ja heräsi kysymyksiä kuten, miksi nuoret parveilevat näillä sivuilla, mitä he siellä tekevät, mitä he oppivat tästä osallistumisesta, ovatko kaverilistalla olevat irl-ystäviä vai pelkästään verkkotuttavuuksia jne. Tutkija pyrkii tutkimuksellaan vastaamaan näihin kysymyksiin. Kuten edellä mainittiin, tutkija lähestyy aiheetta abstraktimmalla tasolla ja pyrkii miettimään vastauksia yleisellä tasolla, ei yhden sosiaalisen median sivuston kautta. Tutkimuskysymyksinä ovat mm. kuinka nuoret osallistuvat sosiaalisten verkkosivustojen kautta, kuinka identiteetti muodostuu ja mitä on vertaissosiaalisuus näillä sivuilla.
Tutkija tarkentaa vielä kysymyksen asettelua ja pyrkii muodostamaan tyypityksen niistä eroista, jotka erottavat välitteisen kommunikaation kasvokkain käydystä kommunikoinnista ja luo sitä kautta teoreettista mallia sosiaalisen median kommunikoinnin erityispiirteistä.

Lähteitä:

Etnografia: http://www.cs.uta.fi/usabsem/luvut/5-Vuorinen.pdf
Etnografiasta: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L5_3.html
Importance of ethnography in media research http://www.helium.com/items/132896-the-importance-of-ethnography-in-media-research
The Etnography of new media worlds? Following the case of global poker. Löytyy Nellistä
Online ethnography http://en.wikipedia.org/wiki/Online_ethnography