Tero Huttunen, th88080, tehtävä 5
Kohde: Szurawitzki, Andreas (2010) Japanese Video Game Localization: A Case Study of Sony´s Sairen Series

1. Otsikko kuvaa tutkimuksen aihetta siten että yhdestä lauseesta saa selville mistä on kyse.

Otsikko on erittäin selkeä ja sen lukemalla tietää mikä on tutkimuksen kohteena.

Arvosana: 5

2. Johdanto johtaa lyhyesti ja ytimekkäästi tutkimuksen kulkuun ja tuloksiin.

Gradun johdanto on erittäin lyhyt, puoli sivua ja antaa yleiskuvan japanilaisten pelien lokalisoinnista. Gradussa on ikäänkuin tehty johdanto, jota on jatkettu erillisellä kohdalla tekijän omista taustoista liittyen gradun aiheeseen sekä oma kohta, jossa tutkija selventää tutkimuksen kohdetta, Sairen-sarjan kolmea peliä, sekä mihin erityisesti pyrkii gradussa keskittymään.

Kokonaisuudessaan ensimmäinen osio, johon kuuluu varsinainen johdanto ja kaksi lisäkappaletta, on pituudeltaan kahdeksan sivua. Näissä ei tuoda esille tutkimusmenetelmää eikä tutkimuksen tulosta.

Posiviivista on se että tutkija selventää tässä osiossa avoimesti omaa suhdettaa niin tutkimuskohteeseen sekä omaan osaamiseen tutkijana. Kuitenkin tekstissä olisi ollut ehkä hiukan tiivistämisen varaa

Arvosana: 2

3. Tutkimuskysymys on asetettu täsmällisesti ja ymmärrettävästi ja niin, että siihen voi vastata.

Tutkimuskysymykset ovat esitetty selkeästi ja niihin pystyy tuottamaan vastauksen. Gradussa pyritään selvittämään a) kuinka pelin säännöt vaikuttavat lokalisaatioon ja b) kuinka pelin fiktionaaliset elementit vaikuttavat lokalisaatioon?

4. Tutkimuskysymys ja metodi on liitetty tunnettuun metodologiseen viitekehykseen
Szurawitzki kytkee tutkimyskysymyksen lokalisaatiotutkimukseen ja pelitutkimuksen tunnettuihin viitekehyksiin. Lokalisaatiotutkimusta peleistä on tehty verrattain vähän, pää metodikehykset hän lainaa ohjelmistojen lokalisaatiotutkimuksesta ja soveltaa niitä pelitutkimuksen metodiviitekehyksen yhteydessä.
Pelitutkimuksesta kehysteorioiksi hän on valinnut Jasper Juulin teorian säännöistä ja fiktiivisistä maailmoista sekä Espen Aarsethin teorian ergodisesta kielestä/kirjallisuudesta, pelin ja pelaajan suhteesta. Jaspern Juulin teoriaa hän käyttää vastatessaan molempiin tutkimuskysymyksiin ja jälkimmäistä purkaessaan käsitystä videopeleistä mediumina.

Mielestäni tutkija ankkuroi oman tutkiumuskysymyksen tunnettuihin ja paljon käytettyihin metodologisiin viitekehyksiin, varsinkin pelitutkimuksen alueella. Koska lokalisaatiossa on tehty vähemmän tutkimusta pelien osalta on mahdollista ettei tutkijalle ole jäänyt paljoa varaa valita lokalisaation mahdollisuuksista. Ohjelmistojen lokalisaatio on kuitenkin lähempänä pelejä kuin esimerkiksi passiivisemman median (tv/elokuva) lokalisaatiotutkimus.

Tutkija lisäksi käy läpi lokalisaation tutkimuksessa olevan epämääräisyyden termien käytössä ja selventää hyvin mitä tarkoittaa moniselitteisillä termeillä oman gradunsa kohdalla.

Arvosana: 4

5. Aineiston valinta, keruu ja analyysimenetelmän valinta ovat hyvin perusteltuja (ja aineiston keruu moitteettomasti toteutettu)

Koska kyseessä on case-tutkimus, muodostuu suurin osa tutkimusmateriaalista Sairen sarjan kolmesta pelistä. Pelejä on yhteensä kuusi, kolme alkuperäistä ja niistä lokalisoidut versiot. Pelien sisältö on avattu suhteellisen läpikotaisin ja alkuperäisen kielen ja käännöksen välisiä eroja tulkitaan. Pelien sisältöjen lisäksi tutkija on haastatellut pelien lokalisoijia. Haastetteluja on kolme tehtynä kasvotusten ja yksi sähköpostitse. Kasvotusten tehtyjen haastattelujen pituus on noin 60 minuuttia.
Kysymysrungot ovat nähtävissä liitteinä tutkimuksen lopussa. Varsinaisista vertailumenetelmistä tai haastattelumenetelmistä on hyvin vähän merkintöjä. Tämä aiheuttaa hiukan ongelmia analyysin ja tulosten luotettavuudesta. Tätä kuvaa lisää yksityiskohdat kuten ettei haastatteluja oltu nauhoitettu vaan haastatteluista on ainoat taltioinnit tutkijan merkinnät haastattelun ajalta.

Arvosana: 2

6. On perusteltu, miksi käytetään ao. metodia ja miksi se sopii juuri ko. tutkimuskysymyksen selvittämiseen. (eli tarkista aineiston sopivuus tutkimuskysymykseen ja metodologiseen viitekehykseen)
Aineisto on sopivaa tutkimuskysymyksen kannalta ja sopii metodologiseen viitekehykseen. Metodin valinnan perustelu on joko jätetty tekemättä tai menetelmästä mainitaan vain hiukan. Tutkija pohjustaa aineiston valintaa omalla mielenkiinnolla ja työkokemuksella lokalisoinnin parissa. Haastetteluiden kohdalla tutkijamainitsee että haastatteluilla pyritään saamaan syvennystä ammatinharjoittajien taholta teorian lisäksi.

Arvosana:3

7. Analyysiprosessi on läpinäkyvä (eli että on kirjattu auki, kuinka tulokset on johdettu tutkimusaineistosta).
Analyysiprosessi on pyritty tekemään läpinäkyväksi. Tutkimuskysymykset on saatettu nähtäväksi, kehysteoriat ovat pohdittu suhteellisen hyvin, joskin hiukan pitkähkösti eikä olla täysin pysytty fokuksessa. Läpinäkyvyyttä vähentää hiukan se että esimerkiksi haastattelumerkintöjä ei ole näkyvillä eikä haastatteluja litteroitu.
Tuntuu kuin tutkijalla on ollut enemmän mielenkiintoa lokalisointiin ilmiönä mutta ei niinkään metodologiaan.

Arvosana:2

8.Tulokset on esitetty selkeästi ja että löytyy vastaus tutkimuskysymykseen
Tutkimuksen tuloksiin vastataan. Tosin tutkimus tuntuu välillä olevan enemmän kuvaus lokalisoinnin käytännöistä kuin että se aktiivisesti pyrkisi vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Tutkija tuntuu välillä hävittävän tähtäimen näkyvistään ja häipyy liiaksi sivuhaaroihin, kuten pelien distribuutioon, joka liittyy lokalisointiin mutta ei ole ehkä täysin olennaista tutkimuksen kannalta. Välillä hyvääkin pohdintaa tutkimuksessa on.

Arvosana: 2 tai 3

9. Tuloksia on arvioitu suhteessa laajempaan viitekehykseen (mm. tulosten yleistettävyyden arviointi).
Tutkimuksen tuloksia arvioidaan viitekehyksen valossa ja välillä. Näin tehdään mm. gradun sivulla 70 mutta arviointia olisi tehdä hiukan enemmänkin.

Arvosana: 3

10. Tutkimusasetelman selityskyvyn vahvuuksia ja heikkouksia on reflektoitu ja ne on esitetty (mihin kysymyksiin tutkimusasetelma pystyy vastaamaan, mihin taas ei); tutkimuksessa on kriittinen suhde tuloksiin ja tutkimuksen heikkouksia on pohdittu
Tutkija mainitsee tutkimusasetelman heikkouksia siinä missä videopeleistä tehtyjen lokalisointien tutkimus on ohutta ja ohjelmistojen lokalisoinnin tutkimukset eivät enää päde kun on kyseessä enemmän interaktiivinen ja fiktiota sisältävä ohjelmisto. Koska pelitutkimusta on tehty hiukan vahvemmin ja kentällä on jo vakiintuneita teorioita, on tutkija mukavasti nostanut tämän huomion esille.

Arvosana: 3

11. On esitetty tärkeimmät jatkotutkimuskysymykset.
Tutkija tuo esille em. ongelman lokalisoinnin tutkimusten vähyydestä pelien yhteydessä. Samoin tutkija tuo esille jatkoa kohden esimerkkejä tutkimuksesta koskien verkossa pelattavien moninpelien lokalisoinnin tutkimusta. Gradussa tutkittavat pelit ovat pääsääntöisesti konsoleille tehtyjä yksinpelattavia seikkailupelejä, jotka toimivat sellaisenaan. Verkossa pelattavien mmorpg-pelien yhteydessä on huomattu selkeästi että esim. wow on länsimaissa suositumpi ja esim. lineage-sarjan pelit aasiassa. Toinen näkökulma on maailmankylän-tyyppiset pelit, kuten Second life, jossa lokalisointi ei ole kovinkaan esillä vaan siinä enemmänkin pelaajilla on yhteinen kieli. Tutkija kysyy lisäksi miten suurten monikansallisten yritysten fuusioituminen vaikuttaa pelien lokalisointiin.

Arvosana: 3

12.Lähdeluettelo antaa kuvan siitä, kuinka tutkimus on ankkuroitu tiedemaailmaan, on käytetty ajankohtaisia ja merkityksellisiä lähteitä laaja-alaisesti
Lähdeluettelo kattaa hyvin tutkimusalueen ja se antaa kuvan ajankohtaisista ja merkityksellisistä lähteistä.

Arvosana: 4

13. Jos ko. menetelmä vaatii, niin aineisto/aineistoa tai keruumenetelmän välineitä on julkistettu
Kysymyslomake on julkaistu sekä yhteydenottokirje, jolla informantteihin otettiin yhteyttä.

Arvosana: 4

Kaiken kaikkiaan, tarkista että...
- käsitteet on selitetty ja niitä käytetään systemaattisesti.
- käytetty kieli on asiallista ja selkeää kieli, käsitteiden käyttö läpi tekstin samanlaista, lähdeviitteet on merkitty yhteneväisesti ja säännönmukaisesti

Käytetty kieli on selkeää, se selittää termistöä ja tekee muutamassa tapauksessa alalla käytetyn monimerkityksellisen termistön lukijalle selkeäksi. Käytettyä kieltä voisi välillä tiivistää. Lähdeviitteet on pyritty esittämään muodossa (tekijä, vuosi, sivunumerot). Välillä lähdeviite merkitään muodossa (tekijä, vuosi), vaikka kyseessä on suora lainaus. Tutkija näyttäisi pyrkineen kuitenkin esittämään näillä kahdella eri tavalla viitteitä suoriin lainauksiin ja jälkimmäisellä laajempaan kokonaisuuteen, jonka alkuperä on tietystä kirjasta.

Arvosana: 4